Viimeiseen kilpailuun lähdettäessä tilanne oli meidän kannalta varsin herkullinen, kuitenkin ensimmäisen päivän sooloilut vesittivät haaveet rankingin kokonaiskilpailun voitosta.

Takana on hyvin kaksijakoinen kilpailu. Tällä erää kirjoitettavaa löytyy vaikka kuinka paljon, saa nähdä riittääkö kannettavassa akku, vai tuleeko Lappeenrannan juna-asema liian nopeasti vastaan.

Tosiaan lähtökohdat olivat äärimmäisen maukkaat kauden viimeiseen rankinginkilpailuun, joka ratkaisi samalla kokonaisrankingin tilanteen. Kuitenkin jostain syystä en saanut jalkeille parhaalla tahtotilalla varusteltua opti race ryhmää. Valmistautuminen epäonnistui pahasti, suoraan sanoen meidän meno näytti pahemmalta kuin itämeren levä tilanne. Eikä siihen löydy yhtä tai kahta suoranaista syytä, tällä kertaa energiataso oli huono, ja meiningin valtasi katastrofaalinen flegmaattisuus. Moni voi päätellä tästä, että lähdettiin rotsi auki tai vastaavaa, mutta se ei missään nimessä ollut niinkään. Omalla toiminnalla tehtiin kaikesta vaikeaa, jopa mahdotonta. Eikä me ensimmäisenä päivänä missään nimessä ansaittu yhtään enempää. Keskittyminen oli täysin lapsen käsissä, joka johti tilanne toisensa jälkeen jollakoulutason virheisiin. Pyrin vesillä kääntämään joka ikisen kiven, jotta tekeminen olisi parantunut, mutta tuloksetta. Yksinkertaisesti en onnistunut muuttamaan vireystilaa, joka olisi vaikuttanut päivän kulkuun! Päivän päätteeksi käytiin asioita läpi ja mietittiin hetki yhdessä minkä takia edes olemme täällä. Keskustelu lähti hyvin nopeasti oikeille raiteille, joka lupasi hyvää sunnuntaita silmällä pitäen.

Onneksi kaikilta HSK:n purjehtijoilta päivä ei mennyt täysin vihkoon. Päivän ehdottomiin onnistujiin kuului opti ranking ryhmän Oskari Jaakkola, joka purjehti 86 purjehtijan fleetissä kärki kympin tienoilla monessa eri lähdössä. Myös Amos Kalhama ja Cecilia Dahlberg keräsivät yksittäisiä onnistumisia, heille vaikea syyskauden keskellä.

Sunnuntaina oli kasvojenpesun paikka! Lähettiin hakemaan hyvällä energialla yksittäisiä onnistumisia. Ilme oli jotain aivan muuta kuin lauantaina. Nuorista urheilijoistamme huokui oma-aloitteisuutta ja aktiivista asennetta. Päivästä ei kuitenkaan kehkeytynyt fantastinen, koska ryhmämme keräsi neljän mustaa lippua (BFD). Meidän maaginen kolme kautta kestänyt lähtövoittojen taival kisoissa oli katketa, mutta onneksi Filip Store purjehti upeiden avotuulien ansiosta päivän toisesta lähdöstä voiton. Itse asiassa Filip kirjautti nimiinsä jo sunnuntain ensimmäisen lähdön, mutta siitä tuli BFD. Loppujen lopuksi Filip purjehti sunnuntaina niin hienosti, että ilman ensimmäisen lähdön BFD:tä nuorukainen olisi ollut kolmas, nyt vasta seitsemäs. Valtteri Uusitalo ”taiteili” itselleen hyvinkin kirjavan sarjan, (8-BFD-BFD-3-3-BFD) lopputulos 42. Positiivista oli kuitenkin se, että Valtteri ja Filip vastasivat koko fleetin kovimmasta avotuulivauhdista. Yleensä nuorukaiset ovat kunnostautuneet enemmän vastatuuliosuuksilla. Tommy ”Stemuli” Stenius veti koko viikonlopun tasaisen värittömästi ja hajuttomasti, joka riitti yllättäen sijalle yhdeksän. Sunnuntain ilopillereihin kuului Elias Kilpiö, joka purjehti uransa parhaan päivän (5-6-4), tämä nosti samalla Eliaksen koko kilpailun kahdeksanneksi, joka on nuorukaisen paras tulos rankkingsarjassa. Cecci esitti sunnuntaina Amoksen kanssa teknisesti vuoden parasta purjehdusta, tämä näkyi myös tuloslistalla, kun Cecci tsemppasi itsensä tyttöjensarjan kolmanneksi.

10388998_10152194478816973_4192496241695971988_n

Onneksi tämä kaikki tapahtui nyt, eikä esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Tulisieluisen karjalaisen psyyke ei olisi välttämättä näitä epäonnistumisia helposti kestänyt! Siinä varmasti olisi ruvettu etsimään vikoja kaikista muista. Veikkaan että kaikki mailin säteellä olisivat nähneet, kun allekirjoittanut olisi tehnyt itsestään pellen syyttelemällä muita joukkueensa pettymyksistä. Enkä uskalla olla väittämättä, etteivätkö kilpailupäällikkö ja kilpailujärjestäjät olisi päässyt nauttimaan jokin sortin latva räjähdyksestä. Nyt kuitenkin keskityttiin kokoajan omaan tekemiseen ja oman ruudun täyttämiseen, eikä järjestetty mitään ohjelmanumeroa omista epäonnistumisista. Tämä saattoi kuitenkin olla vain hetkellinen mielenhäiriö, eli ei mennä vielä puhumaan henkilökohtaisesta kehityksestä. Positiivista oli myös se, että säilytimme koko viikonlopun ajan hyvän yleisilmeen. Kukaan urheilijoistakaan ei ruvennut kiukuttelemaan tai paiskomaan varusteita, vaan jokainen pystyi käyttäytymään henkisesti kuin voittajat.
Tärkeintä on kuitenkin se, että kehitys on selvästi eteenpäin. Välillä jopa tarvitaan notkahduksia ja epäonnistumisia, että oppimisen nöyryys säilyy tarvittavalla tasolla. Enkä ole huolissani varaslähdöistä (BFD), koska ne kuuluvat purjehdukseen. Silloin kun kilpaillaan kovalla tasolla ja haetaan menestystä, niin näitä sattuu. Kyse oli kuitenkin vain senteistä! Seuraavalla kerralla osataan ihan varmasti hyödyntää paremmin maamerkkiä ja käytössä olevaa kiihdytystilaa.

Historiallisesti HSK:n opti junnut osallistuivat NJK:n syysregattaan kolmen ryhmän voimin, kun yhteensä seitsemän race ryhmän ja kahdeksan ranking ryhmän purjehtijaa taisteli rankingradalla. Tämän lisäksi meidän cadett ryhmästä seitsemän purjehtijaa osallistui Noora Koskiahteen johtamana kadettisarjan kilpailuun. Ranking ryhmää valmensi viikonlopun aikana Pietari Airakorpi, joka keräsi paljon kiitosta.

Seuraavaksi HSK Opti Race osallistuu 4.-5.10. Tukholman syysregattaan (KSSS), samalla Jon Wyers lopettaa menestyksekkään optiuransa. KSSS:n jälkeen kauden huipentaa optareiden MM-kilpailut Argentiinassa. Joukkueeseen kuuluvat, Filip, Valtteri, Tommy, Jakob Eklun (ESF), Robin Berner (BS), valmentaja Vili Kaijansinkko, joukkueenjohtaja Petteri Stenius ja maanedustaja Tom Store.

Yksi kipeä askel taaksepäin, antaa varmasti mahdollisuuden useampaan onnistuneeseen askeleeseen eteenpäin!

HSK Opti päävalmentaja
Vili Kaijansinkko