Päivät lyhenevät ja illat pimenevät, sopivan piristys ruiskeen harjoittelun keskelle tarjosi Tanja Poutiainen! Suomen kaikkienaikojen menestynein alppihiihtäjä tuli kertomaan Opti Race ja Rankin ryhmille, mitä vaatii huippu-urheilu, ja mitä se työ on sinne päästäkseen.

Juniorit kuuntelivat tarkkaavaisina mitä Tanjalla oli sanottavaa, hän avasi asioita oman tarinansa kautta. Siinä missä juniorit kuuntelivat korvat höröllään ja kirjoittelivat muistiinpanoja, hiljentyivät seuran johdosta 1. varakommodori Henrik Andersson ja junioripäällikkö Risto Saarni pohdiskelemaan alppitähden sanoja.

Mukavaa oli kuulla Poutiaisen luennosta se, että meidän urheilu ja kasvatus filosofiat kohtasivat mukavasti luennon sisällön kanssa. En ihmettele enää hetkeäkään miksi hän on menestynein alppihiihtäjä Suomessa. Positiivisuus ja nöyryys paistoivat uloimmallekin hoskin aallonmurtajalle, kun Tanja suupielet ylöspäin asteli kohti luentosali Iso Pässiä.

Nuorena Poutiainen harjoitteli useaa erilajia, jotka kehittivät yleismotorisia taitoja. Ylä-asteen loppuvuosille asti oli selvästi talvi- ja kesäharrastus erillään toisistaan. Alppihiihto nousi selväksi ykköslajiksi vasta lukioikäisenä, kun hän lähti alppilukioon Ruotsiin. Poutiaisen vanhemmat eivät olleet mitään urheilufanaatikkoja, vaan antoivat tytön temmeltää nuorempana itse harrastustensa parissa. Oma-aloitteisuus olikin yksi avaintekijöistä siihen, miksi valkoisensirkuksen kestomenestyjästä tuli niin urheilullinen. Nimittäin jos Tanja ei ollut harjoituksissa, silloin hän itse kehitti jotain urheiluun liittyvää. Tanja pelaa vieläkin jalkapalloa naisten edustusjoukkueessa Rovaniemellä, ja pelasi sitä myös alppiuran aikana.

Alppihiihto on ainakin tietyllä tapaa samanlainen laji kuin purjehdus, molemmissa harjoitellaan ryhmässä, mutta kilpaillaan henkilökohtaisesti. Poutiainen painottikin hyvää joukkuehenkeä, ja sitä miten se tuo luottoa omaan tekemiseen kun joku toinen onnistuu harjoitusryhmästä. Silloin pystyy säilyttämään iloisuuden ja ennakkoluulottoman fiiliksen, koska tietää itsekin olevan oikealla polulla. Hyvä harjoitusryhmä rakentaa harjoituksittain tervettä kilpailua ryhmän sisällä, joka vie yksilöitä ja ryhmän kokonaistasoa askeleittain eteenpäin. Päätä ei kannata työntää pensaaseen kovienkaan pettymisten keskellä. Poutiaisen mielestä asioiden pitää ärsyttää, jos on tullut jotain vastoinkäymisiä, koska muuten suhtautuu niihin välinpitämättömästi. Kuitenkin jokaisesta asiasta pitäisi aina löytää ne positiiviset puolet, ja sitä kautta hahmottaa paremmin kokonaiskuva. Olympiamitalisti myös painotti, ettei kaavoihin saisi kangistua. Urheilijan ja valmentajan pitää kokoajan luoda uusia innovaatioita, jotta harjoittelu kehittyisi, nimittäin kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Hyvä vuorovaikutus urheilijan ja valmentajan välillä luo edellytykset jatkuvaan kehitykseen!

Loppukysymysten aikana ehkäpä kaikille selvisi mitä Tanja tarkoitti, että urheilu oli hänelle elämäntapa. Varovainen kysymys harjoittelumotivaatiosta, ulkopuolisista houkutuksista tai kiusauksista ei saanut alppitähteä epäröimään vastauksensa suhteen. Vastauksen jälkeen useammalla kaverilla leukaluut loksahtivat auki aina parketin tasalle asti, kun juniorit kuulivat timanttiset sanat, ”en mie ikinä tainnu jättää treenejä väliin” ja päälle pikku hymähdys.

Tanjan kolme tähteä:

• omistautuminen
• keskittyminen
• tukiverkosto

Nähtäväksi jää miten tämä ainutlaatuinen luento laittaa kinttuja liikkeelle tulevia tapahtumia silmällä pitäen..

Optareiden osalta Suomen kilpailut huipentuvat tulevana viikonloppuna kauden viimeiseen ranking kilpailuun NJK:lla. Meidän kannalta kokonaistilanne tilanne on herkullinen, koska kokonaiskilpailun voittokin on omissa käsissä.

HSK Opti päävalmentaja
Vili Kaijansinkko