HSK:n opti junnut jatkoivat mitalien kahmimista Tuusulassa

Joukkue-SM kilpailut ovat nyt ohitse, ja voin vain todeta, että huh huh! Kyllä oli tapahtumarikas viikonloppu. Meidän pojat pääsivät näissä kinkereissä kokemaan urheilun molemmat puolet, niin surut kuin voiton hetket ja tietenkin valmentajakin! Tarkalleen kaksi kertaa noustiin selkä seinää vasten tilanteesta takaisin henkiin ja jälkimmäisellä kerralla huikean loppurutistuksen kruunasi pronssiset SM-mitalit.

Aletaan purkamaan viikonloppua lauantai aamusta. Tuusulan järvelle oli päässyt mukaan Suomen 16 parasta optijoukkuetta SM-kilpailuja varten. Muutamat seurat olivat mukana kahden joukkueen voimin. Kilpailu pyörähti käyntiin neljällä alkulohkolla, kussakin neljä joukkuetta, joista kaksi parasta pääsivät taistelemaan sijoituksista 1-8 ja lohkon kaksi viimeistä tippuivat purjehtimaan sijoista 9-16. Alkulohkon ensimmäisessä ottelussa kohtasimme NJK:n, joka niisti meidän porukalla pelialustan. Toisin sanoen me jäätiin siinä lähdössä täysin telineisiin. Eli oltiin ensimmäisen kerran kuilun partaalla. Seuraavat kaksi lähtöä piti hoitaan kotiin, TPS 1 ja TPS 2 vastaan. Hermokontrolli piti ja pääsimme purjehtimaan sijoituksista 1-8, vaikka meidän tekeminen vesillä ei ollutkaan kovinkaan taidokasta, niin runtattiin väkisin jatkoon.

Purjehdukset jatkuivat siten, että kaikki A-finaaliin (sij. 1-8) päässeet joukkueet purjehtivat kaikkia vastaan, näistä kaksi parasta eteni kultafinaaliin sekä kolmas ja neljäs taistelivat pronssista. Lauantaina saimme ajettua kolme lähtöä, jotka voitimme kaikki purjehdusotteiden parannuttua kokoajan. Sunnuntaina aloitimme kirvelevällä tappiolla HSS 1 vastaan, mutta se ei juurikaan vaikuttanut meidän finaali mahdollisuuksiin, koska lähdöt olivat menneet sen verran ristiin, että ennen viimeistä lähtöä ESF 1 vastaan, meillä oli pallo omissa käsissä. Voitolla finaaliin Espoolaisten kanssa tai tappiolla seilaamaan himmeämmistä mitaleista. Lähes jo hurmos tilaan virittyneen HSK:n optijoukkueen maailma pysähtyi viimeisellä alamerkillä, kun tuomarin kohtalokkaasta virheestä meidän unelma kullasta haihtui savuna ilmaan. Meille tuli siinä muutama ylimääräinen rangaistuskierros ja se oli sitten taputeltu eikä siinä enään auta rypistellä kun on jo housussa. Henkilökohtaisesti kävin muutaman hyvähenkisen juttutuokion tuomariston kanssa. Kyllä he myöntivät virheensä, mutta suoratuomaroinnissa tuomarilla on noin kolme sekunttia aikaa tehdä oma päätöksensä ja useammin tilanteita on käynnissä enemmäin kuin yksi. Ja onhan se helppo aina jälkikäteen mennä viisastelemaan, kaiken lisäksi tilanteen ulkopuolelta. Ihminen sielä vain tekee työtään ja helppoahan se nyt on meikäläisen spekuloida tätä tilannetta täältä Lauttasaaren lämpöisestä yksiöstä miten olisi kuulunut tuomita ja kenet. Kumminkin fakta on se, että itse ajauduimme hankalaan tilanteeseen ja siitä jouduttiin maksamaan tällä tavalla. Oltais hoidettu ensimmäinen vastatuuliosuus paremmin niin ei tarvis nyt tästä jauhaa. Seuraavalla kerralla tämä menee todennäköisesti jo toisinpäin.

Tämän tilanteen jälkeen mitattiin meidän joukkueen hankinen kantti ja ulosmitattiinkin kaikki, mitä koneessa oli vielä jäjellä. Hurmostila vaihtui hetkessä suureen pettymykseen ja alakuloiseen fiilikseen. Hetki oltiin siinä kaikki hiljaa ja sen jälkeen yhdessä päätettiin hakea mitali pois kuleksimasta. Molemmat finaali purjehdukset ratkesivat periaatteella paras kolmesta, eli kaksi voittoa. Meidän pronssiottelu alkoi täydellisellä farssilla NJK:ta vastaan, hävittiin ihan pystyyn! Valmennusveneellä tilanne alkoi olemaan kuuma kuin pannuhuoneessa ja epätoivo alkoi hiipiä purjehtijoiden mieliin. Toiseen lähtöön vaihdettiin meidän taktiikka täysin erilaiseksi ja ehkä sen avulla saimme voiton vaikkakin se ratkesi vain kymmenen metriä ennen maalia. Me olimme takaisin pelissä. Viimeinen lähtö vedettiin samalla taktiikalla kuin edellinen ja sitä me hallittiin alkuvihellyksestä loppuunasti. Tämä osoitti kyllä meidän joukkueen todellisen vahvuuden, meinaan monissa eri kerhoissa olisi jääty tuleen makaamaan, kun me löydettiin vielä yksi uusi vaihde ja pojat taisteli upeasti pronssia.

Joukkuepurjehdus on muutenkin vähän varttuneemmille purjehtijoille suotuisampi, koska pelisilmän pitää olla jonkin verran harjaantunut, että tässä lajissa pystyy taktikoimaan viisaasti. Viime vuonna pojat olivat olleet yhdeksänsiä, nyt oltiin kolmansia. Joten ensi vuonna kun vedetään vielä kerran kolme kertaa paremmaksi, niin “poika saunoo”…

Tulokset:

  1. HSS 1
  2. ESF 1
  3. HSK (Airakorpi, Stenius, Store, Tapper, Wyers)
  4. NJK
  5. EPS
  6. HSS 2
  7. TP 1
  8. EMK

Näistä tunnelmista on hyvä jatkaa tämän kauden viimeisiin koitoksiin!
Vili Kaijansinkko